Koiranomistajat sydämen asialla. Hollannissa selvitettiin kolmen vuoden periodilla bullterrierien sydänongelmia Utrechtin yliopston kanssa.

11.7.2020


Tutkimus tehtiin nyt normaalikokoisilla bullterriereillä, mutta koskee myös yhtälailla yhteisen sukupuun ja alkuhistorian omaavilla kääpiöbullterrireitä. Samoja ongelmia on myös meidän pienemmillä bulleilla.


Sydänsairaudet bullterriereillä

Kirjallisuuden mukaan bullterriereillä (BT) diagnosoidaan usein sivuääniä sydämestä ja niillä on todettu mitraaliläpän  poikkeavuuksia (vasemman eteisen ja vasemman kammion väliset läpät) ja aorttan ahtaumaa (vasemman kammion ulosvirtauksen ahtaumaa (LVOTO)). Nämä sydämen viat voivat johtaa kongitiiviseen sydämen vajaatoimintaan, pyörtyilyyn ja jopa äkki-kuolemaan.

Toukokuussa 2017 me (Mark Oirven ja minä) aloitimme projektin jonka AniCura teki mahdolliseksi perustamalla tälle projektille tutkimusrahaston. Projekti on kestänyt nyt 3 vuotta ja tämän ajan puitteissa olemme saaneet hyvin paljon tietoa. Haluankin kiittää kaikkia omistajia antamistaan tutkimukselle tärkeistä tiedoista, mutta tietojen jäsentäminen vie vielä jonkin aikaa. Sen sijaan minulla on jo koottua tietoa tutkimuksesta jonka teimme bullterrieripennuille.

Tutkimuksemme tavoite
Etsimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Onko sydänsairaus ongelmana bullterrierirodussa (liian kapea aortta, epänormaalit mitraaliläpät) ?

– Jos on, kuinka usein tämä ilmenee?
- Ovatko nämä viat periytyviä ja mikä on periytymistapa?
- Mitä koirista voidaan käyttää jalostukseen ja miten ja milloin voimme yksilöitä testata?
- Voisimmeko käyttää verikokeen biomarkkerina NTproBNP seulontatestiä sydänsairauksien diagnostoimisen suhteen?
– NTproBNP-lisääntyy sydämen rasitustilassa.
- Lisäksi haluaisimme laatia rotukohtaiset ekokardiografiset toiminta-alueet bullterrierille. 
- Haluaisimme mahdollisuuksien mukaan kehittää geenitestin selvittääksemme ahtaiden aorttojen ilmenemisen.

Mitä teimme?

- 177 aikuiselle koiralle tehtiin kliininen tutkimus ja sen jälkeen niille tehtiin ekokardiografia ja siihen liittyvä elektrokardiografia. Kaikista näistä koirista otettiin verta geneettisen profiilin määrittämiseksi ja sydämen biomarkkerin NTproBNP mittaamiseksi

- Soluviljelmät valmistettiin terveen (ei ahtautta) aortan omaavasta koirasta sekä koirasta, jolla oli muutoksia aortassa (ahtautta) veren virtaamisnopeudessa.

– Sydänsairauteen sairastuneen bullterrierin sydän tutkittiin aiheeseen erikoistuneen patologin toimesta. 

- Tutkimme näennäisesti terveitä BT-pentuja. Ikäjakautumissa 6, 9 ja 12 viikon iässä, sekä 6, 12 ja 18 kuukauden iässä.  Kaikki nämä pennut tutkittiin kliinisesti, sekä niille tehtiin sydämen ekokardiografia  sekä elektrokardiografia.

Tutkimus aloitettiin 57 pennulla. Näistä pennuista kolmekymmentä tutkittiin kaikissa edellä mainituissa ikäryhmissä.

Tulokset

Bullterriereillä esiintyi sivuääniä noin 31% koirista.

Keskimääräinen veren virtaus aortassa on 2,56 m/s. Vain 18 prosentilla koirista, jotka oli testattu, aortan veren virtaus oli alle 2m/s. Aortan veren virtaus oli yli 2 m/s ja sitä esiintyi koirilla, joilla oli ahtautunut aortta. Mitraaliläpän vuoto oli joko minimaalinen tai lievä 74% tutkituista koirista.

Pyrimme kehittämään parhaillaan rotukohtaisia ekokardiografista viitealueita BT: lle. Verestä otetun NTproBNP: n käyttöä lisätestinä analysoidaan parhaillaan tilastollisesti. Soluviljelmien ja patologisten tutkimusten tulokset ovat vielä tulkittavana. Geenitestien tuloksia ei myöskään ole vielä saatavana.

Koiranpentujen tutkiminen

Kolmeakymmentä bullterrieriä tarkasteltiin kaikissa kuudessa ikäryhmissä. Sivuääntä havaittiin: 1/30 koiralla 6 viikon iässä, 1/30 koiralla 9 viikon iässä, 1/30 koiralla 12 viikon iässä, 2/30 koiralla 6 kuukauden iässä, 5/30 koiralla 6 kuukauden iässä ja 7/30 (23%) koirista 18 kuukauden iässä, voimakkain sivuääni on ollut 2/6. Lievä mitraalivuoto oli usein havaittavissa (66%), mutta mitraaliläpän poikkeavuuksia ei havaittu tässä ryhmässä.

Neljällä koiranpennulla esiintyi satunnaisesti rytmihäiriöitä.

Keskimääräinen veren virtausnopeus aortassa oli 1,69 m/s 6 -viikkosilla, 1,88 m/s 9 -viikkosilla, 1,95 m/s 12 -viikkosilla, 2,16 m/s 6 -kuisilla, 2,39 m/s 12 -kuisilla ja 2,5 m/s 18 kuukauden ikäisllä. 18 -kuukauden ikäisillä seitsemällä (7) koiralla oli sivuääni, huolimatta siitä, että 28:lla 30 koirasta oli aortan veren virtausnopeus > 2,0 m/s. Yhdellä  koiralla sivuääni oli 1/6 kahdessa eri tutkimusiässä, vaikka aortan veren virtausnopeus oli <2,0

Tiivistettynä:

Aortan veren virtausnopeus kasvaa 1,69 m/s - 2,5 m/s koiran kasvaessa 6 viikosta ja 18 kuukauden ikään. Tämä viittaa siihen, että aortan veren virtausnopeuden perusteella ennen 18 kuukauden ikää tapahtuva sydäntutkimusta jalostusta varten ei suositella.

Ja vaikka koirilla, joiden aortan veren virtausnopeus oli > 2,0 m/s ja ei havaittu sivuääniä, auskultatio stetoskoopilla ei näyttäisi olevan hyvä tutkimusmenetelmä ahtaan aortan havaitsemiseksi.

Hannekevan Meeuwen
Mark Dirven
Erityiset kiitokset Erik Woutersille
AniCura Dierenkliniek Eersel
AniCura Diergeneeskundig Verwijscentrum Dordrecht
AniCura Djursjukhuset Albano, Danderyd, Ruotsi
hanneke.van.meeuwen@anicura.nl
Frank van Steenbeek Utrechtin yliopisto


Tässä tutkimus englanniksi: Heart Disease in the English Bullterrier